Tämän kappaleen ohjeet on tarkoitettu henkilökohtaisten palveluiden markkinoimiseksi. Näistä Hillin antamista neuvoista on hyötyä jokaiselle, joka myy henkilökohtaista osaamistaan, mutta myös heille, jotka tavoittelevat johtoasemaa valitsemallaan uralla.
Älykäs suunnittelu on välttämätön edellytys, kun pyrkimyksenä on taloudellisen menestyksen lisääminen. "On varmasti rohkaisevaa tietää", huomauttaa Hill, "että käytännössä omaisuuden karttuminen alkaa aina henkilökohtaisen osaamisen tai ideoiden myymisellä. Mitä muuta ihminen, jolla ei ole pääomaa, voisi tarjota vastineeksi rahalle, kuin ideoitaan tai henkilökohtaista osaamistaan?"
"Maailmassa on kahdenlaisia ihmisiä; johtajia ja seuraajia", Hill toteaa. Haluatko toteuttaa kutsumustasi ja ideoitasi vai haluatko pysyä ikuisesti seuraajana ja toteuttaa jonkun muun kutsumusta? Seuraaja ei voi koskaan odottaa sellaista palkkiota tekemästään työstä kuin mitä johtaja saa, vaikka monet seuraajat niin olettavatkin. Seuraajana olemisessa ei ole mitään hävettävää, mutta se ei myöskään ole kovin palkitsevaa. Huipulle ei kuitenkaan kannata pyrkiä liian nopeasti tai liian heikoin eväin.
"Useimmat johtajat ovat olleet aluksi älykkäitä seuraajia. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, se joka ei osaa älykkäästi seurata hyvää johtajaa, ei voi koskaan tulla tehokkaaksi johtajaksi itse. Viisaalla seuraajalla on usein tilaisuus saada hyödyllistä tietoa johtajaltaan."
Jos sinulla on onnea työskennellä viisaan johtajan alaisuudessa, seuraa tarkasti millaisia valintoja hän tekee, miten hän kohtelee alaisiaan ja miten hän huomaa tarttua oikeaan tilaisuuteen ja ottaa riskejä. Hill luettelee seuraavassa johtamisen tärkeät tunnusmerkit. Jos sinulla on tällainen esimies, opettele häneltä kaikki mahdollinen ennen kuin ryhdyt yrittäjäksi. Jos sinulla on jo oma yritys, katso tunnistatko seuraavasta listasta itsesi.
1. Horjumaton rohkeus, joka pohjautuu itsetuntemukseen, alaisten tuntemiseen ja ammattitaitoon. Kukaan ei halua työskennellä pitkään sellaisen johtajan alaisuudessa, jolta puuttuu hyvä itsetunto ja rohkeus.
2. Itsehillintä. Se, joka ei kykene kontrolloimaan itseään, ei kykene koskaan kontrolloimaan muita.
3. Vahva oikeudentaju. Ilman reiluutta ja oikeudenmukaisuuden ymmärrystä ei kukaan voi johtaa ja saada alaistensa kunnioitusta.
4. Päätöksenteon ehdottomuus. Se joka häilyy päätöksenteon hetkellä, ei voi johtaa menestyksekkäästi.
5. Suunnitelmassa pitäytyminen. Menestyvä johtaja suunnittelee työnsä ja toteuttaa suunnitelmansa (plan your work and work your plan). Johtaja ilman käytännöllistä suunnitelmaa on kuin laiva ilman peräsintä ja ajaa karille ennen pitkää.
6. Tekee enemmän kuin mistä maksetaan. Hyvä johtaja tekee enemmän kuin mitä hän vaatii alaisiltaan.
7. Miellyttävä persoonallisuus. Harvoin kukaan epäsiisti, huolimaton ihminen menestyy. Johtajuus edellyttää kunnioitusta.
8. Sympatia ja ymmärrys. Menestyvä johtaja tuntee alaisensa ja ymmärtää heidän ongelmiaan ja puutteitaan.
9. Yksityiskohtien mestari.
10. Suostuminen täyden vastuun ottamiseen. Menestyvä johtaja kantaa vastuun myös alaistensa virheistä. Mikäli hänen valitsemansa alaiset tekevät virheen, johtaja tietää itse epäonnistuneensa.
11. Yhteistyö. Menestyvä johtaja on valmis tekemään yhteistyötä ja edellyttää sitä myös alaisiltaan. Johtajuus edellyttää valtaa ja valta edellyttää yhteistyötä.
Meillä useimmilla on varmasti kokemusta johtajista, jotka käyttävät valtaansa alistamalla alaisiaan. Tällainen johtaja ei saa alaistensa kunnioitusta eikä johda hedelmälliseen yhteistyöhön. Onkin taito olla myönteinen johtaja, mutta silti säilyttää auktoriteettinsa. Mielenkiintoista on että Hill puhuu jo 1900-luvun alkupuolella muuttuvasta johtaja-tyypistä, joka ymmärtää että diktaattorin elkeet eivät enää tuo menestystä. Silti tällaisia pikku-hitlereitä on edelleen johtajina useissa pienissä ja suurissa yrityksissä. Onko kyse siis pohjimmiltaan luonteenpiirteestä, jota ei voi yrittäjille opettaa? Valtaan pääsy ei ole tae siitä, että vallanpitäjällä on taito käyttää asemaansa oikein. Johtajien menestymisen ja oman yrityksensä menestymisen kannalta olisi järkevää tarkistaa aika ajoin omia asenteitaan ja pyrkiä tavoittelemaan myönteistä johtajuutta. Onko naispuolisten ja miespuolisten johtajien välillä eroja? Otetaanko lempeä, oikeudenmukainen, myönteinen naisjohtaja vakavasti vai pätevätkö tässä edelleen vanhat sukupuolierot? Hill ei kirjassaan ota tätä asiaa esiin, sillä 1900-luvun puolivälissä naisjohtajia oli vielä varsin vähän. Itse luulen että kyse on ensisijaisesti vahvasta itsetunnosta, joka herättää alaisissa luottamusta ja sitä kautta kunnioitusta ja menestystä.
Seuraavalla kerralla Hill paljastaa kymmenen pahinta mokaa, jotka johtavat epäonnistumiseen johtajana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti